Historiaa

Kumpunen sijaitsee Siilinjärven kunnassa, kirkonkylän lounaispuolella. Tarinaharjun maasto ja Patakukkula erottavat kylän kirkonkylän taajamasta. Nykyisellään kirkonkylästä on Kumpuselle matkaa hyvää pikitietä pitkin noin viisi kilometriä. Alue kuuluu Räimän kylään, mutta sitä on vähitellen alettu kutsua Kumpusen kyläksi.

Asutus

Kumpusen kylän asutus asettuu järvien ja lampien rannoille. Myöhäisempi asutus asettuu Kumpusen tie varteen nauhaksi, joka alkaa Kalettoman lammen luota ja päätyy yhtäjaksoisena koulun ja kaupan lähettyville. Tie on alun perin ollut Ylölän miesten kustantama ja rakentama. Myöhemmin siihen tehtiin Räimän-Vesijärven kylätien tienhoitokunta, jonka pöytäkirjoista selviää, että tie luovutettiin kunnan tieksi 1967.

Räimän kylän Ylölässä on ollut asutusta jo 1600-luvulta asti. Useat kylän tiloista ovat olleet Ylölän maista lohkaistuja, entisiä torppia. Vanhimpia tiloja ovat Ylölän lisäksi Kolehmaala, Koistila, Huovila, ltäharju ja Honkarinne. Kylän asutukseen oman lisänsä toivat siirtolaiset. Heidän paikkansa lohkaistiin myös Ylölän maista, sellaiset kuin Butilkin, Serguskin, Rötkin, Käsnänen ja Kiiski.

Elinkeinot

Kylä oli varsin omavarainen, jokaisella oli pari lehmää, lampaita ja kanoja. Miehet kävivät talvella hevospelillä metsätöissä aina Rautavaaralla asti. Sota-aika toi pakolliset puu-urakat kaikille, oli hakattava halkoja sairaaloita varten omista metsistä ja vietävä puut Harjamäen ja Tarinaharjun sairaaloihin.

Kylällä oli omasta takaa eri ammattimiehiä, joita tarvitsivat muittenkin kylien asukkaat. "Kivimies" Ville Savolainen hakkasi kivijalat ja kivinavetat, ompelija Elli Pirskanen ompeli vaatteet ja oman kylän suutari teki kengät.

Harjamäen sairaalan perustaminen aloitti uuden ajan Kumpusen kylän kehityksessä. Sairaalat tarvitsivat työntekijöitä, ja heidät löydettiin kumpuslaisten nuorten miesten emänniksi. 1950-luvun puolivälin jälkeen kylältä käytiin työssä Siilin Myllyllä, rakennuksilla Tarinaharjussa ja Harjamäessä.

Tarvaisen sirkkeli oli perustettu ennen sotia, Rautiaisen miehet kävivät siellä opissa, ja oma sirkkeli on tuonut leivän koko veljessarjalle ja heidän lapsilleen.

Kauppa

Oma kauppa oli kylällä yli 40 vuotta. Kauppa lopetettiin vuonna 1999. Aluksi se oli silloisen Honkamäen kahverissa (nykyinen Pamppula). Helli ja Seppo Rautiainen alkoivat pitää kauppaa Itälän aitassa, kunnes he rakensivat nykyisen kauppansa, aivan koulun viereen.

Koulu

Oman koulun saaminen oli todellinen kylän synty. Martti Miettinen kertoo: "Meillä oli 1951 kolme sarkaa ruista. Olin niitä puimassa, kun Kiisken Matti (vanh.) totesi, että on meijän ommoo huonoutta, jos myö ei saaha lapsille ommoo koulua. Minä sen kerroin Pussisen Einolle (opettaja), että meillä on sellainen hanke. Olin johtokunnan puheenjohtaja. Kuntaan tehtiin anomus perustamisesta, ja Kalle Koistinen lupasi myydä tontin. Tarkastaja August Vartiainen kävi tutustumassa Räimän koulupiiriin, ja totesi nimikysymyksessä: "Eikös se ole kielen köyhyyttä, jos muuta ei keksitä kuin Räimä ja Pohjois-Räimä – Onhan täällä Kumpusen mäki ja Kumpusen lampi." Vartiainen esitti: "Eikös se kävisi Kumpusen kansakoulu"

Näin oli Pohjois-Räimän kylästä alkanut muodostua oma kylänsä Kumpunen. Koulua alettiin pitää Itälän tuvassa 1952 ja oma koulu valmistui keväällä 1955.